torstai 15. lokakuuta 2015

Marie Hermanson: Hämäränmaa (2014)

Alkuteos: Skymningslandet.
Suomentaja: Jaana Nikula (2015).
Kustantaja: Like.
Sivumäärä: 299.
Oma arvio: 4/5.
Mistä minulle: lainasin kirjastosta.



Martina on nuoruuden ja aikuisuuden taitekohdassa, kun vastoinkäymiset alkavat kasaantua: työ hotellisiivoojana lähentelee orjana raatamista, vuokra-asunto menee alta eikä lapsuudenkodissakaan enää ole huonetta hänelle. Sattumalta Martina törmää vanhaan ystäväänsä Tessaniin, joka pelastaa epätoivoisen Martinan. 

Tessan on töissä Glimmenäsin kartanossa, ja pian myös Martina huomaa työskentelevänsä siellä sihteerinä. Kartanon emäntä on iäkäs Florence, joka elää menneisyydessä. Niinpä Martina ja Tessan pukeutuvat 1940-luvun vaatteisiin, ja Martina kirjoittaa työkseen Florencen kirjeenvaihtoa puhtaaksi kirjoituskoneella. Nuorilla naisilla on siis työ, josta he saavat vastineeksi ruoan, asunnon ja pienen palkan.

Kartanon päiväohjelma on minuutintarkka. Joka päivä kylpy, aamiainen ja työt hoidetaan tismalleen samaan aikaan.

Kun oli kyse tunneista ja minuuteista, Florence oli naurettavan tarkka ajasta. Vuosista ei ollut niin väliä.

Kaikki on toki hieman kummallista Martinan ja Tessanin mielestä, mutta säännöllisyyden ja eristäytyneisyyden myötä elämästä haihtuvat huolet. Kartanoon saapuu sattumien kautta lisää väkeä, ja idylli alkaa särkyä. 

Hämäränmaassa on jännitysromaanin elementtejä, mutta dekkariksi en sitä luokittelisi. Tarina on todella omalaatuinen ja kiehtova, mutta parasta kirjassa on sen tunnelma. Mystisen ja paikoin painostavankin  tunnelman imussa kirja on nopeasti luettu. Salattu rikos ja ryhmädynamiikka tuovat mieleen Donna Tarttin mainion teoksen Jumalat juhlivat öisin

Hämäränmaa tuli luettavakseni työkaverin suosittelemana. Tuskin muuten olisin kiinnostunut kirjasta, varsinkaan kun sen kansi ei houkuttele yhtään. Hermanson vakuutti siinä määrin, että hänen aiempi teoksensa Laakso on myös ehdottomasti luettava! Laakson kiinnostavuutta lisää se, että Hämäränmaasta kirjoittaneen Annika K:n mielestä Laakso oli tätä parempi. Myös Ulla on blogannut Hämäränmaasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...